Tekoälystä on puhuttu meillä pitkään ja sitä käytetään meillä paljon. Tälläkin kertaa lokakuun ensimmäisen ohjelmointipalaverin keskiössä oli tekoäly. Esillä oli ratkaisuja, joissa tekoälyä hyödynnetään osana ohjelmistokehitystä, tiedonhallintaa, tietoturvaa ja liiketoimintasovelluksia.
Kyse ei ole yksittäisistä kokeiluista tai tulevaisuuden visioista. Olemme rakentaneet uusia toimintatapoja, joiden avulla AI-agentit voivat hoitaa kehitystehtäviä, tietoturvatyötä voidaan automatisoida ja liiketoimintajärjestelmien käyttöä voidaan ohjata luonnollisella puheella.
Samalla olemme oppineet, että suurin muutos ei välttämättä ole itse tekoälyssä. Suurin muutos on siinä, miten työ organisoidaan tekoälyn ympärille.
AI-agentit tarvitsevat oman työnjohtajansa
Yksi kiinnostavimmista esittelyistä liittyi AI-agenttien orkestrointiin. Kun kehittäjällä voi olla useita tekoälyagentteja työskentelemässä samanaikaisesti eri tehtävien parissa, niiden hallintaan tarvitaan uudenlaisia työkaluja.
Ratkaisuksi kehittyi Kanban-tyyppinen näkymä, joka toimii käytännössä tekoälyagenttien työnjohtojärjestelmänä. Ideat, tehtävät ja kehityskohteet kulkevat vaiheittain eteenpäin jalostuksesta toteutukseen, tarkistukseen ja lopulta valmiiksi. Jokainen agentti työskentelee omassa ympäristössään, jolloin useita tehtäviä voidaan tehdä rinnakkain ilman, että muutokset menevät sekaisin.
Tärkeintä ei kuitenkaan ole itse Kanban-taulu vaan sen tuoma näkyvyys. Kehittäjä näkee yhdestä paikasta, mitä tekoäly tekee, missä vaiheessa tehtävät ovat ja missä tarvitaan ihmisen päätöksiä tai lisäohjausta. Tekoälylle annetaan tavoitteet, mutta työn eteneminen pysyy ihmisen hallinnassa.
Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös automaatioita, jotka pystyvät esimerkiksi analysoimaan uusia julkaisuja, tekemään riippuvuuksien tarkastuksia, suorittamaan testejä ja tuottamaan raportteja ilman manuaalista työtä.
Kehittäjän rooli muuttuu
Tekoälyn myötä ohjelmistokehityksen painopiste muuttuu. Aiemmin suuri osa työstä kului toteutuksen yksityiskohtiin, mutta jatkossa yhä suurempi merkitys on sillä, miten ratkaisu määritellään, mitä tekoälyn pyydetään tekemään ja miten lopputuloksen laatu varmistetaan.
Tekoäly pystyy jo nyt tuottamaan merkittäviä määriä koodia, mutta vastuu toimivuudesta, laadusta ja luotettavuudesta säilyy ihmisellä. Testaus, arviointi ja liiketoimintatarpeiden ymmärtäminen korostuvat entisestään.
Samalla on huomattu, että tekoälyn hyödyntäminen lähtee oman työn ymmärtämisestä. Kun työpäivän kulku, työnkulut, toistuvat tehtävät ja arjen pullonkaulat kuvataan tekoälylle, se pystyy auttamaan uusien toimintatapojen, automaatioiden ja työkalujen tunnistamisessa.
Voiko työaikakirjauksen tehdä puhumalla?
Yksi havainnollisimmista demoista liittyi omaan tuotteeseemme Reportroniciin.
Esittelyssä näytettiin, kuinka työaikakirjauksia voidaan tehdä keskustelemalla tekoälyn kanssa. Käyttäjä kertoo mitä on tehnyt, mille projektille työ kuuluu ja kuinka paljon aikaa siihen on kulunut. Tämän jälkeen tekoäly hakee tarvittavat tiedot, tunnistaa oikeat projektit ja muodostaa kirjaukset järjestelmään.
Demon aikana työaikakirjaukset tehtiin Claudea hyödyntäen puheohjauksella. Käytännössä tekoäly pystyi tulkitsemaan pyynnön, hakemaan tarvittavat tiedot Reportronicista ja viemään kirjaukset oikeisiin kohteisiin.
Ratkaisu on tällä hetkellä demoasteella, mutta se antaa hyvän kuvan siitä, miltä liiketoimintasovellusten käyttö voi näyttää lähitulevaisuudessa. Sen sijaan että käyttäjä siirtyy lomakkeelta toiselle etsimään oikeita valintoja, hän voi kertoa luonnollisella kielellä mitä haluaa tehdä ja tekoäly hoitaa loput.
Toivottavasti tämä ei ole enää kaukana myös tuotantokäytöstä. Ajatus siitä, että työaikakirjaus syntyy puhumalla muutamassa sekunnissa, tuntuu hyvin luontevalta seuraavalta askeleelta liiketoimintasovellusten kehityksessä.
Tekoäly tukemassa EU CRA -vaatimuksia
EU:n Cyber Resilience Act (CRA) tuo ohjelmistovalmistajille uusia velvoitteita ohjelmistojen tietoturvan seurantaan, haavoittuvuuksien hallintaan ja riippuvuuksien dokumentointiin. Näihin tarpeisiin on kehitetty Reportroniciin AI:lla ratkaisu, joka automatisoi suuren osan työstä ja tuo tiedot helposti hallittavaan muotoon.
Ratkaisu muodostaa ohjelmistoversioista SBOM-listaukset (Software Bill of Materials), eli luettelot ohjelmiston sisältämistä komponenteista ja riippuvuuksista. Tämän lisäksi järjestelmä tarkistaa automaattisesti tunnettuja haavoittuvuuksia julkisista tietolähteistä ja näyttää, mitä ohjelmistoversioita löydökset koskevat sekä missä versioissa korjaukset ovat saatavilla.
Pelkkä haavoittuvuuksien löytäminen ei kuitenkaan riitä. Tekoäly auttaa analysoimaan löydöksiä sekä kokoamaan asiantuntijoille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa. Lopulliset päätökset tekee edelleen ihminen, mutta tekoäly auttaa tunnistamaan olennaiset asiat huomattavasti nopeammin.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää konkreettisessa ohjelmistokehityksessä. Sen sijaan että tekoälyä käytettäisiin vain sisällöntuotantoon tai koodin kirjoittamiseen, se toimii asiantuntijan työparina tietoturvan, laadunhallinnan ja sääntelyn vaatimusten tukena.
Tekoälyn seuraamisen sijaan sen hyödyntämistä
Tekoälystä keskustellaan tällä hetkellä lähes jokaisessa ohjelmistotalossa. Todellinen ero syntyy kuitenkin siitä, jäädäänkö seuraamaan kehitystä vai rakennetaanko uusia toimintamalleja itse.
AI-agenttien orkestrointi, ääniavusteinen työaikakirjaus Reportroniciin sekä EU CRA -vaatimuksia tukeva SBOM- ja haavoittuvuusseuranta ovat esimerkkejä ratkaisuista, joita olemme rakentaneet osaksi omaa tekemistämme.
Tekoäly ei ole meille erillinen tuote tai trendisana. Se on yhä useammin osa jokapäiväistä ohjelmistokehitystä, tiedonhallintaa ja asiakkaiden ratkaisuja.
Ja loppuun vielä yksi kiinnostava yksityiskohta: myös tämä blogikirjoitus syntyi tekoälyn avulla ohjelmointipalaverin nauhoituksen ja AI-muistiinpanojen pohjalta. AI rakensi myös tämän blogikirjoituksen verkkosivuillemme julkaistavaksi. Toki blogin teknisen toteutuksen ja tekstin sisällön tarkisti vielä meidän asiantuntijamme ennen ”julkaise” -napin painallusta.
Muuta ajankohtaista luettavaa
Onko sinulla sovellusidea?
Mitä jos lähdetään kehittämään yhdessä? Me tuomme kehitykseen mukaan ketterää tekemistä, vahvaa ohjelmointiosaamista ja kokemusta, joka kattaa koko tuotekehityksen matkan ensimmäisistä luonnoksista valmiiseen ratkaisuun.
Oli kyseessä yksittäinen ohjelmistoprojekti tai pidempi yhteistyö, me emme vain toteuta. Me ajattelemme kanssasi, sparraamme ja ehdotamme parhaita ratkaisuja. Tavoitteemme on tehdä kehittämisestä sujuvaa, fiksua ja tuloksellista.
Ennen kaikkea haluamme onnistua yhdessä kanssasi!
