Saavutettavuus on noussut keskeiseksi teemaksi digipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Saavutettavuus on vakiintunut termi, kun puhutaan digipalvelujen esteettömyydestä. Saavutettavuuden periaate on, että jokainen, mukaan lukien esimerkiksi vammaiset henkilöt, ikääntyneet, tai jopa vain digitaalisten palvelujen käyttöön tottumattomat, voivat käyttää digitaalisia palveluja vaivattomasti. Hyvin toteutettu saavutettavuus tekee digitaalisista palveluista paitsi toimivia ja miellyttäviä käyttää, myös turvallisia.
Saavutettavuuden osa-alueet
Saavutettavuus voidaan jakaa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka takaa toimivien palveluiden syntymisen:
- Tekniikka: Saavutettavuuden perusta on oikeiden teknisten ratkaisujen käyttö. Esimerkiksi verkkosivuston on oltava yhteensopiva erilaisten avustavien teknologioiden, kuten ruudunlukuohjelmien, kanssa. Teknologian tulee myös mahdollistaa ohjelmiston joustava muokkaus ja päivitys, jotta se pysyy ajantasaisena.
- Käyttöliittymä: Käyttöliittymän suunnittelussa on tärkeää, että se on intuitiivinen ja käyttäjäystävällinen. Hyvä käyttöliittymä tarjoaa selkeät navigointivaihtoehdot, loogiset valikot ja helppokäyttöiset toiminnot. Tämä auttaa myös käyttäjiä, joilla on erityisiä tarpeita, kuten motorisia rajoitteita, navigoimaan palveluissa vaivattomasti.
- Sisällön ymmärrettävyys: Sisällön on oltava selkeää ja helposti ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa, että tekstit tulee kirjoittaa ymmärrettävällä kielellä, ja informaation on oltava loogisesti jäsenneltyä. Kuvitus ja visuaaliset elementit tukevat sisällön ymmärtämistä, ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia.
Erilaisten käyttäjien huomioiminen
Saavutettavuus ei ole kaikille sama, ja sen edellyttäminen vaatii erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Käyttäjiä voivat olla esimerkiksi:
- Sokeat ja heikkonäköiset: He tarvitsevat verkkosisältöä, joka on yhteensopiva ruudunlukuohjelmien kanssa. On tärkeää, että sivuston rakenne ja sisältö on optimoitu siten, että se voidaan lukea ääneen tehokkaasti. Hyvät kontrastit ja selkeä typografia ovat myös elintärkeitä.
- Fyysiset ja motoriset rajoitteet omaavat: Nämä käyttäjät hyötyvät käyttöliittymistä, jotka voidaan navigoida pelkästään näppäimistöllä tai muilla avustavilla laitteilla. Palveluiden tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi ilman hiirtä.
- Kognitiiviset haasteet: Käyttäjät, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai keskittymisvaikeuksia, tarvitsevat selkeää ja strukturoitua sisältöä. Palveluiden on oltava loogisia ja helppoja navigoida, jotta käyttäjät voivat keskittyä olennaiseen ilman turhia häiriöitä.
- Ikääntyneet käyttäjät: Ikääntyneet henkilöt saattavat kohdata haasteita digitaalisten palvelujen käytössä, erityisesti teknologian nopean kehityksen vuoksi. Palveluiden tulee olla käyttäjäystävällisiä ja helposti ymmärrettäviä, jotta he voivat hyödyntää niitä ilman vaikeuksia.
Saavutettavuus on siis asiakaslähtöistä suunnittelua. Tämä lähestymistapa ei vain paranna yksittäisten käyttäjien kokemusta, vaan se hyödyttää koko käyttäjäkuntaa, mikä tekee palveluista yleisesti ottaen laadukkaampia ja houkuttelevampia.
Lainsäädäntö ja saavutettavuusvaatimukset
Saavutettavuuden arvioiminen edellyttää monipuolista lähestymistapaa. Tämä sisältää:
- Automaattisen testauksen: Erilaisia automaatiotyökaluja voidaan käyttää verkkosisällön saavutettavuuden analysoimiseen. Nämä työkalut tarjoavat nopean tavan tunnistaa ongelmakohtia ja ehdottaa parannuksia.
- Manuaalisen testauksen: Käyttäjät voivat testata palveluita ruudunlukuohjelmilla tai näppäimistön avulla, arvioimalla käyttöliittymän toimivuutta. Manuaalinen testaus tarjoaa syvempää tietoa siitä, miten todelliset käyttäjät kokevat palvelun.
- Sisällön arvioinnin: Tekstien, kuvien ja muun sisällön arviointi on tärkeää, jotta varmistetaan ymmärrettävyys ja saavutettavuus. Tämä voi sisältää sisällön selkeyden, loogisuuden ja visuaalisten elementtien tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin.
Testaus ja arviointi
Digipalvelulaki, joka tuli voimaan 1.2.2023, velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen sekä kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Tämän lain myötä saavutettavuusvaatimukset laajenevat 28.6.2025 myös yksityisiin palveluihin, kuten verkkokauppoihin, pankkipalveluihin ja muihin viestintäpalveluihin.
Laajennettu laki koskee pääsääntöisesti kaikkia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat digitaalisia palveluita kuluttajille, mutta se sisältää poikkeuksen mikroyrityksille. Mikroyrityksiksi katsotaan yritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja joiden liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Näitä yrityksiä laki ei velvoita noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Mikroyrityksille suositellaan kuitenkin saavutettavuusvaatimusten huomioimista, sillä yrityksen kasvaessa sen on täytettävä nämä vaatimukset heti, kun se ylittää mikroyrityksen rajan.
Lain vaatimukset ovat, että:
- Palvelu täyttää sille asetetut tekniset vaatimukset eurooppalaisen standardin mukaan
- Palvelusta löytyy saavutettavuusseloste
- Käyttäjien on mahdollista antaa palautetta saavutettavuudesta ja siihen on vastattava 14 vuorokauden sisällä
EU:n esteettömyysdirektiivi asettaa raamit, joiden mukaan saavutettavuus määritellään. WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen standardi, joka tarjoaa yksityiskohtaisia ohjeita verkkosisällön teknisen saavutettavuuden parantamiseen.
Saavutettavuusseloste kertoo, miten palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset ja mitä toimenpiteitä on tehty mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Selosteen on oltava julkinen ja kaikkien käyttäjien tarkasteltavissa.
Palautteen antaminen saavutettavuudesta on olennainen osa prosessia; käyttäjille tulee tarjota kanava, jossa he voivat jakaa kokemuksiaan. Saavutettavuuden parantaminen on jatkuva prosessi, ja käyttäjäpalautteet ovat avainasemassa kehityksessä.
Yhteenveto
Saavutettavuuden huomioiminen on olennaista laadukkaassa digipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lain vaatimukset ovat hyvä perusta, mutta ne eivät yksin riitä. Korkean tason saavutettavuuteen päästään, kun kaikki organisaation osapuolet ottavat saavutettavuusstandardit huomioon ja sitoutuvat niiden noudattamiseen.
Saavutettavuus on paitsi lain vaatimus, myös eettinen velvoite. Jokaisella on oikeus käyttää digitaalisia palveluja, ja saavutettavuuden huomioiminen tekee meistä kaikista vastuullisempia palveluntarjoajia. Kun saavutettavuus on sisäänrakennettu koko organisaatioon, voidaan tarjota laadukkaita ja käyttäjäystävällisiä palveluita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia.
Muuta ajankohtaista luettavaa
6.2.2026
ohjelmistokehitys prototyyppi
Lue blogikirjoitus »
