Kevät toi mukanaan lisää valoa Ouluun ja tuttuun tapaan myös uusia näkökulmia ja keskusteluja Sebitin ohjelmointipalavereihin. Myös vuoden alku ja kevät ovat olleet erityisen vahvaa tekoälyn soveltamisen aikaa, mutta toki mukaan on mahtunut myös muuta käytännön kehitystyötä, tietoturvaa ja oman tekemisen kehittämistä.
Alle koottuna poimintoja ohjelmointipalaverien kevään 2026 aiheista.
Claude Code noussut kehittäjien arjen työkaluksi
Kevään aikana Claude Code on tullut laajasti meidän kehittäjien käyttöön Copilotin rinnalle ja monessa tapauksessa jopa sen ohi. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia, ja työkalu on koettu tällä hetkellä yhdeksi merkittävimmistä lisäarvoa tuovista ratkaisuista kehittäjän arjessa.
Erityisesti sen vahvuutena on nähty kyky tuottaa laadukasta koodia, jäsentää kokonaisuuksia sekä tukea ajattelua tilanteissa, joissa ratkaisu ei ole suoraviivainen. Samalla työskentelytapa on muuttunut selvästi. Yhä useammin kehittäjä ei tee kaikkea itse alusta loppuun, vaan ohjaa tekemistä useamman rinnakkain työskentelevän agentin kautta.
Keskusteluissa kuvattiin tilannetta, jossa kehitysympäristö jakautuu useaan näkymään ja eri agentit tekevät samanaikaisesti omia tehtäviään, kuten koodin tuottamista, analysointia ja muutosten valmistelua. Kehittäjän rooli painottuu yhä enemmän kokonaisuuden hallintaan, ohjaamiseen ja laadun varmistamiseen.
Claude Coden käyttöönotto on osaltaan konkretisoinut sitä, miten nopeasti kehittäjän työkalupakki kehittyy ja miten tärkeää on jakaa kokemuksia aktiivisesti, jotta parhaat käytännöt leviävät koko tiimin käyttöön. Käytännössä kehittäjän työ on siirtymässä yhä enemmän toteuttajasta ohjaajaksi.
Vinkki: työpöytä kuntoon useamman agentin kanssa työskentelyyn
Kun useampi tekoälyagentti tekee töitä rinnakkain, nousee esiin myös käytännön kysymys siitä, miten oma työpöytä järjestetään niin, että kokonaisuus pysyy hallinnassa.
Yhtenä hyödyllisenä vinkkinä nostettiin esiin Windowsin PowerToys-työkalu, jonka avulla näyttö voidaan jakaa valmiisiin alueisiin ja ikkunoita sijoittaa nopeasti eri näkymiin. Tämä helpottaa erityisesti tilanteita, joissa useampi komentorivi, kehitysympäristö, dokumentaatio ja tekoälyikkuna ovat samanaikaisesti käytössä.
Keskusteluissa kuvattiin tilannetta, jossa yksi näyttö toimii ikään kuin “tekoälypaneelina”, johon on pinottu useampia agentteja rinnakkain, kun taas toisella näytöllä keskitytään varsinaiseen kehitystyöhön. Tällainen työskentelytapa tukee hyvin sitä muutosta, jossa kehittäjän rooli siirtyy enemmän tekemisestä ohjaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan.
MCP-palvelin ja AI-pohjainen kehittäjän käsikirja
Yhdessä tiimissä on kevään aikana kokeiltu MCP-palvelimen hyödyntämistä osana kehitystyötä sekä tutkittu, miten tekoälyä voidaan käyttää tiedon jäsentämiseen kehittäjien tueksi.
Osana tätä työtä tiimi on rakentanut AI-pohjaista “kehittäjän käsikirjaa”, jonka tavoitteena on helpottaa tiedon löytämistä ja tukea arjen tekemistä. Ajatuksena on, että kehittäjä saa nopeasti kontekstiin liittyvää tietoa ilman, että sitä tarvitsee etsiä useista eri lähteistä tai välttämättä heti kysyä kollegalta.
Keskustelussa nousi esiin erityisesti se, miten tällaiset ratkaisut voivat parantaa työn sujuvuutta, onboardingia ja tiedon jakamista tiimien välillä. Samalla pohdittiin, miten sisältö pidetään ajan tasalla ja miten varmistetaan, että tekoälyn tarjoama tieto on oikeaa ja luotettavaa.
Tekoäly apuna toiminnallisuuskuvauksissa
Yhdessä esityksessä nähtiin käytännön kokeilu siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää toiminnallisuuskuvausten tuottamisessa. Tarpeena oli dokumentoida uusi toiminnallisuus, ja lähestymistavaksi valittiin ruudunkaappausvideo, jossa toiminto käytiin läpi samalla selittäen, aivan kuin sitä esiteltäisiin tai koulutettaisiin eteenpäin.
Video annettiin tekoälyn analysoitavaksi, jonka pohjalta se tuotti valmiin toiminnallisuuskuvauksen yllättävän nopeasti. Lopputuloksena syntyi kattava dokumenttipohja, jota voidaan käyttää jatkotyöstön lähtökohtana.
Kokemuksen perusteella tällainen lähestymistapa toimii hyvin erityisesti silloin, kun halutaan saada nopeasti ensimmäinen versio dokumentaatiosta. Samalla korostui se, että lopputuloksen laatu riippuu vahvasti siitä, kuinka selkeästi ja kattavasti toiminnallisuus on kuvattu videolla, koska tekoäly ei lisää mukaan sellaista tietoa, jota ei ole sille annettu.
Tekoäly apuna testauksessa
Kevään aikana kuultiin myös esimerkki siitä, miten tekoälyä on hyödynnetty testauksen tukena. Esityksessä käytiin läpi kokemuksia siitä, miten AI voi auttaa erityisesti testien generoinnissa sekä testitapausten ideoinnissa.
Keskustelussa nousi esiin, että tekoäly pystyy nopeuttamaan testauksen käynnistämistä merkittävästi, esimerkiksi tuottamalla ensimmäiset versiot testitapauksista tai ehdottamalla, mitä kaikkea pitäisi testata. Samalla kuitenkin korostettiin, että lopullinen vastuu laadusta säilyy aina kehittäjällä: testejä tulee tarkistaa, täydentää ja sovittaa projektin tarpeisiin.
Aihe herätti kiinnostusta erityisesti siitä näkökulmasta, miten testaus saadaan paremmin mukaan arjen tekemiseen ilman, että se tuntuu erilliseltä ja aikaa vievältä vaiheelta. Tekoäly nähtiin ennen kaikkea työkaluna, joka madaltaa kynnystä tehdä testauksesta systemaattisempaa osaa kehitystyötä.
Muuta ajankohtaista luettavaa
13.4.2026
ai tekoäly
Lue blogikirjoitus »
Onko sinulla sovellusidea?
Mitä jos lähdetään kehittämään yhdessä? Me tuomme kehitykseen mukaan ketterää tekemistä, vahvaa ohjelmointiosaamista ja kokemusta, joka kattaa koko tuotekehityksen matkan ensimmäisistä luonnoksista valmiiseen ratkaisuun.
Oli kyseessä yksittäinen ohjelmistoprojekti tai pidempi yhteistyö, me emme vain toteuta. Me ajattelemme kanssasi, sparraamme ja ehdotamme parhaita ratkaisuja. Tavoitteemme on tehdä kehittämisestä sujuvaa, fiksua ja tuloksellista.
Ennen kaikkea haluamme onnistua yhdessä kanssasi!
